Noniin tänään olikin sitten vallan mielenkiintoinen päivä eikä kaikki mennyt ihan niin kuin oltiin suunniteltu ja koska suunnitelma B:tä ei tietenkään meidän tuntien ollut olemassakaan, repäistiin sellainen sitten samalla kun syötiin reissun ensimmäiset pizzat! Oli muuten hyvää.
Näkymiä Sky Towerista. Sinistä, eikö?
Suunnitelmahan siis oli tämä; aamulla herätään ja lähdetään ensin kahvin kautta Vodafonen kauppaan puhelimiemme liittymiä tutkimaan ja siitä sitten ostamaan autoa. No ensinäkin kahvila juoksutti meitä pitkin Pernelleä ja Newmarketia, koska tarvittiin kahvila josta saa paitsi hyvää kahvia mutta jossa on myös wi-fi. No aikamme saatiin juosta, mutta lopulta saatiin palkintomme tästä maratonista ja jälleen kerran maailman parhaat kahvit naaman eteen.
Reunalla!
Kahvilasta lähdettiin sitten Vodafonea etsimään ja sitä etsiessä täytyikin juosta koko kaupungin halki aina keskustaan saakka.. ja sielläkin apu löytyi vasta toisesta Vodafonen liikkeestä.. Ja siellä meitä muuten palveli ruotsalainen dude, joka kysyi ruotsiksi puhutaanko kyseistä kieltä. No ei puhuttu.
Keskusta-aluetta.
Siinä samalla kierrettiin jonnekin Hornan tuutin toiselle puolelle etsimään sitä mestaa, josta autoa ostettaisiin. Kun lopulta päästiin paikalle oli meitä vastassa kaksi mukavaa herrasmiestä.. mutta autot vaan olivat tällä hetkellä yli budjettimme ja myyjä sitä sanoikin että nyt on kesän alkajaisiksi sellainen kausi että autoja menee paljon ja pahoitteli ettei niitä ihan pikkuisimpia autoja ole nyt saatavilla. Jätettiin siis auto ostamatta ja lähtiin hiomaan tätä hienoa suunnitelna B:tä.
Tää unohtu eilen laittaa! Lihansyöjä-tirpat syö leopardin ruokia.
Pizzaa syödessämme tultiin sitten tälläiseen epämääräiseen lopputulokseen; kyllä asioilla on tapana järjestyä ja jos vain jotenkin päästään 10.12 mennessä Wellingtoniin niin kaikki on hyvin.. Ja no julkiset kulkee ja ainahan sitä kaaraa voi vuokratakin pariksi päiväksi sieltä sun täältä. Ostettiin myös pari kivaa opusta meitä auttamaan tässä suuren kakkossuunnitelman kasaamisessa ja kieltämättä helpotti meininkiä aika paljon! Oikeastaan nyt jos asiaa ajattelee ja seikkailuhenki on korkealla niin.. melkein tämä on vain parempi ettei saatu sitä autoa! Säästetään nyt siinä sitten, ei tarvitse maksaa bensoja eikä stressata saadaanko kaara myydyksi tammikuussa. Eikä ole niin kiire palata Aucklandiin vaikka siis ihana kaupunki tämä nyt onkin!
Nyt on meinaan suunnitelmia toisen perään!
Ihanasta kaupungista mieleen kun tämä suuri suunnitelmamme (hah) oli hiottu täydelliseksi (juu elikkäs) niin päätettiin lähteä katsastamaan Aucklandin sydän eli Sky Tower. Hassua sinänsä että eteläisen pallonpuoliskon korkeimpaan torniin päästäkseen pitää ensin lähteä maan alle ja sitten vasta ylös.. Siellä tornissa sitten juotiin makoisat jääkahvit ja nautittiin näkymistä aina jossain 220 metrissä saakka. Ai että! Luvattiin tulla toistekin tammikuussa...
Sinistä.
Willu käski muistuttaa että pitää tunkea kiva täti tänne jonnekin väliin joten tässä tulee; Sky Toweria kierrellessämme joku mummeli sanoi Willua darlingiksi, mikä siis hämmensi aikamoisesti koska Suomessa moista kieltä mummoilta saa harvoin odottaa.. Varsinkaan jos olet ensin seissyt sellaisen tiellä pari minuuttia. Willu käski muistuttaa myös toisesta täti-ihmisestä nimittäin Queen streetillä istuskellessamme joku täti tuli ottamaan meistä valokuvan, koska näytettiin niin pinkeiltä ja hassuilta. True story.
Täs pari doottia ilman suunnitelmia.
Aaah! Hämmennettiin muuten myös jotain randomia setäihmistä. Sky Toweria kiertäessämme siellä jossain 220 metrissä, siinä lattiassa oli sellaisia lasisia osia joista näki alas ja joiden päällä pystyi seisomaan. Noh ilmeisesti ilmeeni oli melkoisen ikimuistoinen kun sellaisen päälle astuin, koska vieressä seissyt herrasmies repesi nauramaan ja siinä sitä sitten hekoteltiin kuinka näytin hölmöltä. Eikä siinä mitään, hauskaa oli! Oikein leppoisa dude!
Only sky is the limit!
Tää katti on tervehtiny meit joka päivä ku ollaa kotiuduttu!
Kotiin talsittiin sitten joidenkin.. hämmentävien pulujen valloittaman puiston kautta. Ne pulut oikeasti söi tavaraa toistensa suusta ja.. pomppi toistensa niskassa. Kirjaimellisesti. En valitettavasti ehtinyt tätä ikuistamaan, koska olin perin hämmentynyt moisesta käytöksestä. Voi pulududeja.
Puun halaaja..
.. ja rölli.
Btw. Emme voi sanoa tätä liikaa; Aucklandissa mihin tahansa lähdetkin niin kävelet aina ylämäkeen. Kun lähdet kotoa keskustaan, vastassa on ylämäki. Kun lähdet keskustasta kotiin on vastassa taas ylämäki. Ja kun puhutaan ylämäistä niin puhutaan siis sellaisista melkein 90 asteen mäistä eikä mistään leppoisista pikkumäistä joihin Suomessa törmää. True story.
Täs meidän kotikatu, jonka mäki ei kyl pääse oikeuksiisa.
Ja täs meidän koti!
Kotona sitten pohdittiin että mitäs hittoa sitä huomenna tehtäisiin kun huone pitää luovuttaa kello kymmenen eikä oikein.. ole kulkuneuvoa ulos kaupungista. No, päädyttiin sitten ostamaan bussiliput Rotoruaan. Ja sieltä otettiin hostelli. Ja saatettiin ostaa myös pari lippua Matamata-tripille.. Huomisesta tulee siis jännä päivä. Katsotaan mistä me vielä itsemme löydetäänkään..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti