Näytetään tekstit, joissa on tunniste Walk of Fame. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Walk of Fame. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

This is for the outcast, we don't need a cure!

Okei! Koska mitä luultavammin emme tehneet edellisellä Willowbrookin-slummialue-tempauksellamme äitejämme tarpeeksi ylpeiksi (tai jos teimme niin hyvä, nyt olkaa vielä ylpeämpiä!) niin seuraa jatkoa kyseiselle tarinalle! Ja kyllä, olemme hyvin hengissä tällä hetkellä.


Eli kuten edellisestä merkinnästä ehkä muistatte, dude ja sen veli auttoivat meitä taksin saamisen kanssa silloin lauantaina Hardcore Superstarin keikan jälkeen. No, yleensähän on ihan kohteliasta kiittää pelastajaansa tarjoamalla vaikkapa ruokaa jossain kiinalaisessa tai aasialaisessa tai.. esim. meksikolaisessa ravintolassa. Nyt kävi kuitenkin niin että tämä pelastaja-dudemme päätti sitten tarjota meille safkat meksikolaisessa ravintolassa. Koska siis.. En tiedä. Losangelesilainen logiikka ilmeisesti mutta oikein mukava sellainen! Voitaisiin eksyä toistekin.. (ei nyt oikeasti).


Eilen meidän oli tarkoitus lähteä hillumaan uudestaan Hollywoodin nörttikauppojen valtaisaan maailmaan, mutta koska heräsimme vasta siinä yhdentoista aikoihin, ei tämä suunnitelma oikein toteutunut. Se johtunee siitä että täältä Hollywoodiin menee julkisilla joku 2-3 tuntia ja ollaan lahnoja. No anyway! Käytettiin päivä Hollywoodin sijasta mukavasti lahnaillen, kunnes kello sitten tuli jotain viisi ja lähdettiin seikkailemaan kohti metroasemaa ja Norwalkia, jossa meidän piti tämä dudemme tavata. Ja tavattiinkin!

Tää sai kyllä jäädä kuninkaalliseen hyllyynsä mut jos koskaan tarvitaan keksipurkkia....



Dude vei meidät sitten auton kera johonkin meksikolaiseen ravintolaan, jossa kuulemma tarjoillaan kaupungin parhaat kotitekoiset meksikolaissafkat.. Ja hyvää ruokaa olikin! En kuollaksenikaan muista sen mestan nimeä.. Enkä liioin sitä mitä syötiin, mutta hyvää oli! Dude suositteli meille jotain kahden hengen ateriaa, joka tarjoiltiin padassa ja jossa oli.. ihan kaikkea mahdollista katkaravuista kanaan ja.. beeffiin, jonka suomenkielinen sana on hävinnyt aivokopastani.


Siinä sitten rupateltiin mukavia mm. dudemme vaimosta ja työstä ja.. Suomen taloudesta, siitä paljon talot maksaa ja mikä oli Uuden Seelannin kurssi. Oltiin aika-ajoin vähän pihalla siitä mitä hittoa pitäisi sanoa, mutta keskustelua saatiin kuitenkin aikaiseksi. Myös mm. siitä millaisilla autoilla suomalaiset ajaa. Päästiin kertomaan myös että hypättiin eteläisen pallonpuoliskon korkeimmasta tornista tuossa viikko takaperin ja se selvästi muljautti jotain tämän duden sisimmässä. Ei kuulemma itse laittaisi elämäänsä parin vaijerin varaan.. Johon minä sitten sanoin että noh, jos se vaijeri olisi katkennut niin se olisi sitten ollut kohtalo. Eipä siinä mitään olisi voinut tehdä jos niin olisi käynyt, joten.. Jep! Hauskaa.


Lopuksi dude sitten viskasi meidät vielä täysin turvallisesti takaisin metroasemalle, jolta lähdettiin suuntaamaan taas kotia kohti. Vaihdettiin bussiin ja ikuisuudelta tuntuneen matkan jälkeen päästiin kotiin ja sammuttiin kuin saunalyhdyt. Iloisella mielellä ja vatsat täynnä ilmaista ruokaa!
Ainiin juu! Eilen satoi vettä ehkä sellaiset viisi tuntia eli juuri sen ajan kun me hilluttiin pihalla ja syömässä. Hauskaa sinänsä että Losissa kun sataa vettä, sataa sen viisi tuntia siinä missä Suomessa kun sataa vettä, sataa viisi kuukautta.. Haha!



Noniin sitten tähän päivään! Tänään herättiin hämmentävää kyllä, puoli seiskalta. Ihan itseksemme jonkun talon asukin käydessä suihkussa tuossa vieressä. Ajateltiin sitten että noh kuis sitten.. Ja sitten päätettiin että nyt on tilaisuutemme lähteä Hollywoodiin tutkimaan nörttikauppoja ja etsimään yhtä tuoretta tähteä sieltä kadulta. Jos puoli seiskalta herääminen ei ole vielä tarpeeksi hämmentävää niin sitä hämmentävyyttä lisää se että oltiin ehkä 45 minuutissa valmiita.. ja ryystämässä kahvia tuossa parin korttelin päässä sijaitsevassa Starbucksissa.


Yhteentoista mennessä oltiin sitten jo rantauduttu Walk of Famelle, jossa alettiin maata tuijotellen kuljeksia ja bongailla mm. kaiken maailman Richardeja. Syystä tuntemattomasta, ehkäpä. Yksi tuore tähti oli tosiaan ylitse muiden, mutta sitä saatiinkin metsästää kaikenmaailman Jack Sparrowjen, Iron Manien, Spidermanien ja ties minkä kissanaisten kera. Lopulta se kuitenkin löytyi, mutta juuri kun oltiin ottamassa poseja kyseisen tähden kanssa, meidät yllätettiin takavasemmalta ja jouduttiinkin kuvaan.. no, noiden edellä mainittujen örkkien kanssa.



Tuon metsästysreissumme aikana pyörittiin myös parissa kaupassa ja mukaan lähti mm. pari julistetta. Willu osti nostalgiabuustissa Sormuksen Ritarit-julisteen ja meiksi osti sitten vessaa varten Frendit-julisteen jossa on kohtauksia kyseisestä sarjasta. Willu osti toisesta kaupasta semmoisen siistin Keski-Maa-kartankin! Ja sitten mukaan lähti jostain jännästä syystä myös Voldemort-figuuri, jonka piti olla sen päivän viimeinen ostos. Harmi vaan ettei ollut, koska pian tämän ostoksen jälkeen törmättiin nörttikauppojen kuninkaaseen, joka piti sisällään kaikki maailman fandomit (paitsi Game of Thronesin ja Lotrin, mikä hämmentää). Siellä oli Doctor Whota, Sherlockia, Supernaturalia, Harry Potteria, supersankareita ja siis ihan kaikkea mitä vaan voi ajatella! Ja siis voi elämä. Sinne mennään vielä takaisin koska ei luoja.


Willu osti sieltä nörttien mekasta itselleen Doctor Who ja Supernatural-kaulakorut ja Sherlock-rannekorut. Meiksi osti Kuoleman varjelukset-kaulakorukellon. Ainiin! Kyseisessä kaupassa oli myös joka toinen ostos -50 prosenttia...... You gotta be kidding me.


Noh, tämän kohtaamisen jälkeen yritettiin toipua hetki salaatin parissa ja sitten suunnattiin Chinese Theatreen katsomaan The Theory of Everythingiä. Ei muuten mikään kamalan fiksu ratkaisu sinänsä, koska jo nimestä päätellen tulee olemaan sellaista termistöä mitä tämmöiset vatipäät eivät ymmärrä edes suomeksi.. saatika englanniksi ja ilman tekstityksiä. Rehellisyyden nimissä puolet keskustelusta meni ohi, mutta kyllä sitä silti tirautettiin itse kukin pari itkupotkua. Oltiin muuten melkein private-näytöksessä, koska meidän lisäksi salissa oli vain yksi dude. Joka varmaan mietti että miksi hitossa tämmöiset dorkat on eksynyt katsomaan sellaista leffaa..


Leffan jälkeen alkoi taas se 2-3 tunnin taivallus kotia kohti ja koska kahvia oltiin saatu viimeksi aamukahdeksan aikaan, käytiin vielä hakemassa iltasumpit. Että sellaista seikkailua tällä kertaa. Huomenna yritetään suunnata Long Beachille, mikäli siis herätään koskaan.. Heippa!

tiistai 21. lokakuuta 2014

Just turn the radio on down the Malibu Beach

Toisinaan tulee huomattua, että Uutta-Seelantia hypettäessä se vetää reissumme osuuden Californiassa kokonaan varjoonsa. Missään nimessä ei pidä erehtyä luulemaan, että se vähentäisi matkamme toisen etapin arvoa ja meillä on ehdottoman rutkasti suunnitelmia kyseisen osavaltion varalle ja siksi pidämmekin tänään oppitunnin siitä, mitä kaksi idioottia odottaa Los Angelesin taipaleelta. Lista on tosiaan nyt tiivistetty pelkään LA:han, koska siellä pääsääntöisesti majaa pidämme ja katselemme sitten myöhemmin, miten pääsemme tutustumaan (ja terrorisoimaan) muualle Californiaan.


10. Malibu Beach
Olen jo aika selvästi maalannut tämän kohtauksen verkkokalvoilleni. Uikkarit ja pyyhkeet mukaan, jotain pientä purtavaa laukkuun ja rannalle paistattelemaan päivää ja nauttimaan huikeasta merimaisemasta ja rantaan lyövistä aalloista! Samalla taustalla soi musiikki… kuinka moni osaa arvata mikä on ensimmäinen biisi joka tuolla rannalla pärähtää ilmoille? Näinpä. Vanhan kunnon Hanoi Rocksin Malibu Beach Nightmare.

psst. Tämä ei ole pannukakku.

9. Pannukakut Ihop restaurantissa
Jokainen teistä varmasti on törmännyt jenkkikliseeseen, jossa vedetään hervotonta pannukakkukekoa naamariin kaikenmaailman lisukkeiden kera. Vaahterasiirappia, marjoja, hilloa, kermavaahtoa, suklaakastiketta… ah, niitä övereitä odotellessa! Sokerihumala ja siihen liittyvä tärinää, täältä me tullaan! Pieni nippelitieto tähän loppuun: Ihop:illa on myös ympäri vuorokauden auki olevia ravintoloita, joten ei tarvitse huolehtia vaikka pannukakkuhammasta alkaisi kolottaa keskellä yötä!


8. Kat Von D’s
Ai miksikö? Jos multa kysytään, niin LA on ehdottomasti tatuointien Mekka ja Kat Von D sen jumala. LA:n tatskaskeneen pitää muutenkin päästä tutustumaan ja Kat Von D:n studio on takuulla vierailemisen arvoinen, vaikka jonot itse tatuointipenkkiin ovatkin varmasti sitä luokkaa, ettei meillä ole aikaa siihen istahtaa.


7. Natural History Museum
Pitäähän sitä välillä leikkiä vähän sivistyneempää ja käydä tutustumassa museoihinkin, eiks jeh? Vähän harmittaa, että siellä on ihan just alkamassa iso hämähäkkinäyttely joka valitettavasti ehtii loppua ennen kuin päästään Losiin asti. Olisi ollut muutama hämähäkkirakas tuttu, jolle olisi voitu lähettää kuvia. Mutta eiköhän meille ihan jännää tule ja voidaan samalla kun sivistetään itseämme hämmentää kaikkia paikalle erehtyneitä koululaisryhmiä.


6. Pacific Park
Moni varmaan muistaa nähneensä jossain elokuvassa, tv-sarjassa tai vähintään valokuvassa huvipuiston, joka kököttää laiturin nokassa Tyynimeri taustallaan? LA:ssa huvipuistoja riittää, mutta tämä mesta pitää kokea vähintään sen ikonisuuden vuoksi. Huvipuistossa ei ehkä ole kaikista laajinta laitevalikoimaa, mutta ainakin on sitten helpompi houkutella Mirakin niistä johonkin... No, eiköhän se hattaran avulla onnistu.


5. Disneyland
Jälleen yksi American Dream juttu, nimittäin Disney. Tästä on jotenkin vaikeata sanoa mitään, koska mun käsityksen mukaan puisto on aivan jumalattoman kokoinen ja nähtävää ja koettavaa riittäisi vaikka viikoksi. No, ainakin on paljon paikkoja, joihin mennä Mikki Hiirtä piiloon.

Kenet näet kuvassa?

4. Whisky a go-go
Kun olet kasvanut pienestä angstisesta teinistä… no, siksi mitä nyt ikinä ollaankaan… kuunnellen rockia ja lukien useita vanhojen rock-bändien elämäkertoja on keikan näkemisestä Whiskyssa muodostunut eräänlainen elämäntavoite, jota voisi tällein varovaisen tunnustellen verrata siihen miksi muslimi tekee pyhiinvaelluksen Mekkaan. Ylipäänsä keikkakokemus Losissa on ollut yksi niistä asioista, jotka ovat olleet esillä siitä asti kun trippiä alettiin alkujaan suunnittelemaan. Nähtäväksi jää, päästäänkö todistamaan jotain pientä tulevaisuuden nimeä vai isompaa legendaa.

Mikä leffa?

3. Page Museum (La Brea Tar Pits)
No siis tervakuoppa, josta on löydetty hengaamasta (eli juuttuneena) ties mitä fossiloituneita esihistoriallisia eläinlajeja… kuten mammutteja! Tälläkin voisi sanoa olevan jonkinlaiset juuret lapsuuteen, koska mulla on muistikuva, että päähenkilöt hengaili jossain tällaisessa mestassa Denver the last dinosaur tv-sarjassa.


2. Universal Studios
Kunnon turisteiluu ja mennään studiokierrokselle yllä mainittuun mestaan tarkoituksenamme löytää Itse ilkimys-elokuvien minioneja niiden luontaisessa ympäristössä. Toki jokunen muukin studiokierros olisi jees, mutta kyllä jos valita pitää niin Universal Studios menee ykköseksi. Ihan vaikka vaan koska minionit.


1. Hollywood / Oscar –gaala
Jo jokusen vuoden meillä on ollut perinteenä valvoa läpi Oscareiden, jotka siis suomenaikaan esitetään keskellä yötä. Joskus kivikaudella tuli jo puheeksi, että Oscareita pitäisi päästä todistamaan paikan päälle. Ja no… nyt oltaisiin menossa. Ei me ainakaan näillä näkymin sisälle Dolby Theatreen päästä, mutta ainakin ulkopuolelle todistamaan sitä hulinaa ja saamaan friikkikohtauksia aina, kun jossain vilahtaa tutumpi naama. Oscar-gaala on se syy, mikä innoitti meidät suunnistamaan Uuden-Seelannin jälkeen kohti Californiaa! Peukut pystyssä, että viimeiselle Hobitti –elokuvalle jaettaisiin edes yksi pysti 22. helmikuuta!

ps. kuvat Miran edelliseltä Losin reissulta vuodelta 2012.
pps. huomaa tossa oikeassa reunassa oleva chatti ja jätä terveisesi! Ja ainiin, saa meitä alkaa seuraamaankin siitä alempaa!